Kokoelmat 1&2 ovat syntyneet lahjaksi ystävälle ennen Vapor Trails -levyn ilmestymistä.

RUSH Kokoelma #1  (sopii CD-R 80min levylle)

The Enemy Within (part I of Fear)

Pelko-trilogian ensimmäinen osa, joka ilmestyi kuitenkin trilogian viimeisenä vuonna 1984 albumilla ”Grace under pressure” ja käsittelee ihmisen sisäisiä pelkoja, siis niitä, joita tunnemme kävellessämme pimeässä ja mielikuvitus laukkaa ja tuntuu kuin hämähäkit kävelisivät ihollamme... toinen osa ”The Weapon” käsittelee sitä, kuinka ihmiset käyttävät pelkojasi sinua vastaan, aseen tavoin (ei kuitenkaan tällä kokoelmalla).

 Subdivisions

Lähiöelämästä kertova biisi, joka on todellinen Rush-klassikko. Kolahti jo joskus vuonna 1992, jolloin innostuin Rushista. Eipä ole muutkaan valittaneet tästä biisistä. ” In the basement bars, In the backs of cars, Be cool or be cast out”. Siis kertomus myös nuoruudesta ja hyväksytyksi tulemisen vaikeudesta. Albumilta Signals (1982).

Tom Sawyer

Neil Peart kertoo sanat biisiin syntyneen yhteistyössä toisen sanoittajan Pye Duboisin kanssa, joka oli halunnut tehdä muotokuvan nykypäivän kapinallisesta ja itsenäisestä vapaa-ajattelijasta, joka katsoo maailmaa avoimin silmin. Neil itse oli lisännyt vielä biisiin teeman pojan ja miehen kohtaamisessa hänessä itsessään – siis muiden näkökulmasta, siitä mitä hän biisin tekohetkellä sisimmässään oli ja mitä muut ihmiset hänen ympärillään olettivat hänen olevan. Levyltä ”Moving Pictures” (1981).

Different Strings

Laulu, jossa kasvetaan aikuiseksi, kun viattomuus ja naiivius häviävät, mutta rakkaus jää. Levyltä ”Permanent Waves” (1980).

The Trees

Yksi hienoimpia Rushin biisejä. Vertauskuvallisuudessaan vertaansa vailla olevassa biisissä metsässä on rauhatonta, koska Vaahterat haluavat lisää auringonvaloa, mutta Tammet eivät huomioi heidän pyyntöjään...miksi Vaahterat eivät voi olla tyytyväisiä varjossa? Vaahterat huutavat ”sortoa!”, mutta Tammet vain pyörittävät päätään. Niinpä Vaahterat muodostavat Liiton ja vaativat yhtäläisiä oikeuksia ”me panemme heidät antamaan meille valoa”. Nyt Tammien sorto on ohi, koska Liitto sääti lain ja kaikki puut pidetään tasa-arvoisina kirveellä ja sahalla...Biisi kertoo aika lailla selvästi Kanadan (vaahtera on kanadan symboli) itsenäistymisestä brittien vallan alta. Levyltä ”Hemispheres” (1978).

Lisäys 31.07.2004: Sain tiukasti analysoivan kommentin Juhis-nimiseltä tyypiltä, joka kertoi tulkintani The Treesin osalta olevan hieman hakoteillä. Juhiksen mukaan Neil halusi korostaa yksilöllisyyttä ja vastustaa hyvinvointiyhteiskuntaa, joka jakaa rahaa vähävaraisemmille ja ottaa sen rahan varakkaammilta. Todellinen liberaali-kapitalisti Neil siis kuulemma on. Eli puiden sahaaminen biisissä on progressiivista verotusta. Jees, kyllähän tuokin analyysiksi kelpaa (oli Juhiksella hyviä perusteluitakin), mutta en minä kyllä ymmärrä, miksi ajatteleva ihminen ei voisi hyväksyä sitä, että huonompiosainen saa osaa hänen menestyksestään, vaikka sitten verottajan avulla. Pitääpä kysästä Neililtä, kun seuraavan kerran näen, että mitäs sä oikeesti halusit sanoa, senkin kapitalistisika ;-)

Witch Hunt (Part III of Fear)

Pelko-trilogian päättävä kappale käsittelee pelkoa ihmisryhmän kautta ja lähestyy sitä muinaisten noitavainojen hengessä. Eli mitä tapahtuu, kun ihmiset kokoontuvat yhteen ja pelko muuttuu joukkohysteriaksi ja joukko menee ja tekee jotain todella tyhmää ja hirvittävää kuten polttaa ihmisen elävältä. Levyltä ”Moving Pictures” (1981).

 Alien Shore

Ihmiset ovat erilaisia. Eri rotuiset ovat erilaisia. Eri sukupuolet ovat erilaisia. Mutta se ei ole syy kilpailuun, se ei ole syy määrittelyyn. Me kaikki olemme yhtä. Kunpa kaikki ajattelisivat niin. Sitä tuntuu Neil haluavan sanoa tässä kipaleessa levyltä ”Counterparts” (1993).

 Red Sector A

Keskitysleiritarina, mutta myös selviytymistarina. Mä olen aina ajatellut tätä biisiä Geddyn perspektiivistä, kun Geddy on juutalainen. Karua todellisuutta vajaan kuudenkymmenen vuoden takaa, kun ihmiset, jotka sattuivat olemaan ”vääränrotuisia”, suljettiin leireihin ja alistettiin pakkotyöhön tai tapettiin. Biisin loppupuolella laulun poika kertoo, kuinka leirin portilta kuuluu tulitusta ja poika miettii pitäisikö pelätä vai toivoa ja sitten toteaa: ”For my father and my brother - it´s too late, But I must help my mother stand up straight...” Levyltä Grace Under Pressure (1984).

 Limelight

Varmasti jokaisen vähän isomman nimen on kohdattava julkisuuden parrasvalot ja niiden mukana tulevat kiroukset kuten yksityisyyden menettäminen. Tämäkin siis Neil Peartin tuntoja vuodelta 1981 levyltä ”Moving Pictures”.

 Chemistry

” Songs that just work out” kertoo Neil Peart tästä kappaleesta, joka syntyi siinä mielessä eri tavalla kuin useimmat Rush-biisit, että se tehtiin porukalla. Yleensä Rushin biisinteko etenee siten, että Geddy ja Alex tekevät sävellyksen yhdessä ja tekevät siitä nauhan Neilille, joka omien sanojensa mukaan ”unelmoi” sävelmään sanoituksen. Tämä biisi kuitenkin syntyi koko porukalla ja sanoituksen krediititkin on jaettu kaikille kolmelle. Levyltä ”Signals” (1982).

Vital Signs

”Jokaisen täytyy poiketa normista, jokaisen täytyy nousta normien yläpuolelle.” Tämän kappaleen sanomana lienee yksilöllisyyden ja jokaisen omien valintojen korostaminen. Biisi on levyltä ”Moving Pictures” (1981) ja se jäi alunperin levyn lopetusbiisiksi, nousten kuitenkin vuosien kuluessa sekä yhtyeen että fanien suosioon, usein keikkojen encore-numeroksi.

 Natural Science

Kannanotto järkevän tieteenkäytön puolesta. Kertomus ihmiskunnan kehityksestä, siitä kuinka luonnosta lähdimme ja mihin tekniikan avulla olemme joutuneet. Kuitenkin toivo elää siitä, että tekniikkaa osataan käyttää oikein. Näitä Rushin mammuttibiisejä sieltä lyhyemmästä päästä kuitenkin eli pituus ”vain” 9:17. Levyyn ”Permanent Waves” (1980) päättyi Rushin progerockaava 1970-luku ja alkoi syntikkapoppaava 1980-luku.

 Mystic Rhythms

”Power Windows” –levyn päättivät nämä mystiset rytmit. Oli vuosi 1985 ja Rush teki 80´s poppia, joka ei ollut kuitenkaan varsinaisesti poppia...tai sitten oli. Syntikat lauloi, rummut rytmitti ja Geddy lauloi primitiivisistä vaistoistamme kokea rytmi. Tämä versio liveltä ”A Show of Hands” (1989) ja biisi tallennettu 1986 kiertueella New Jerseyssä.

 Available Light

Tästä biisistä väitin muinoin Kännin Rush-jutussa, että Geddy rikkoo äänivallin. Noh, ei nyt ehkä kuitenkaan, mutta mieleen on kyllä painunut biisin kohta, jossa Geddy laulaa: ”And the available light” melkoisen korkealta. Ja kuin korostaakseen sitä, muu soitanta on tuon kuultavan hetken hiljaa...levyltä ”Presto” (1989).

 In The End

Loppuun sopinee hyvin biisi bändin uran alkupuolelta – ajalta, jolloin suosio jo alkoi nousta ja Rush oli pitkäksi aikaa nouseva maailman musiikkiareenoiden tietoisuuteen Kanadan ja Pohjois-Amerikan Zeppelin-rock-piireistä. Levyltä ”Fly By Night” (1975).

 RUSH Kokoelma #2 (sopii CD-R 80min levylle)

 Afterimage

”Suddenly you were gone...”, mutta jääkö meistä jotain jälkeen, afterimage, jonka läheisemme voivat yhä kokea ja tuntea, että olemme yhä läsnä, vaikka olisimme maallisen vaelluksemme jo päättäneet...Biisi on levyltä ”Grace under pressure” (1984) ja kertoo Neil Peartin ystävästä, joka kuoli auto-onnettomuudessa.

 Circumstances

Levy ”Hemispheres” (1978) on mielestäni yksi parhaita Rush-levyjä tunnelmaltaan. Se on tavallaan Rushin uran 1970-luvun huipentuma, levy, jossa Rushin 1970-luku nivoutuu yhteen. Siinä on moniosainen jatko-osa edellisen levyn ”A Farewell to Kings” futuristiseen teokseen Cygnus X-1, siinä on huikea ”The Trees” ja edelleen kaksitoistaosainen ja kymmenminuuttinen instrumentaali ”La Villa Strangiato”. ”Circumstances” on ehkä levyn maanläheisin biisi kertoen pojasta, joka lähti maailmalle, näennäisesti saavutti unelmansa, mutta yhä edelleen etsii sitä maailmaa, jonka viattomana pikkupoikana koki, kun ei vielä tarvinnut hyväksyä todellisuutta.

 Freewill

”I will choose freewill!” laulaa tässä Geddy ja vaikka taitaa tarkoittaa, että haluaapi vapauden päättää asioistaan, niin senhän voi vaikka kääntää niin päin, että Geddy valitsi tämän biisin tähän kokoelmalle...olipa valju selitys. Biisi levyllä ”Permanent Waves” (1980).

 Middletown Dreams

Subdivisionsin hengessä tämä biisi kertoo unelmista, jotka kannattavat niitä, joiden elämä tuntuu juuttuneen johonkin paikkaan, josta ei ole pois lähtemistä...paitsi unelmissa. Melkoista syntikan sykettä tässäkin biisissä, joka löytyy levyltä ”Power Windows” (1985).

 A Farewell to Kings

Eli Jäähyväiset kuninkaille, liekkö Neil Peartin symboliikkaa nykyisen ja historian välimaastossa valottaen rappiota sekä muinaisina aikoina jolloin kuninkaat hallitsivat ja nykyään, kun elämme näitä hektisiä aikoja. Kun näitä biisejä pojat Kanadassa sorvasivat alkoi Euroopassa jo uusi aikakausi musiikissakin, joten ”A Farewell to Kings” –levyä vuodelta 1977 voidaan pitää myös Progerockin symbolisina jäähyväisinä.

 Anthem

Tämä ”Fly By Night” (1975) levyn aloitusbiisi rokkaa alusta alkaen lujaa. Ja Geddyn äänikin kuulostaa vielä aika 70-lukulaisen janisjoplinmaiselta lukuunottamatta sitä viskenpolttaman kurkkuäänen rohinaa ja sitä tosiasiaa, että Geddy on kuitenkin mies.

 2112 – parts I Overture and II The Temples of Syrinx

Vuonna 1976 proge-aika oli kuumimmillaan. Rush julkaisi levyn ”2112”, jonka koko A-puoli oli yhtä kokonaisuutta, oikeammin seitsenosainen futuristinen pläjäys, jonka kaksi ensimmäistä osaa olen sisällyttänyt tähän. Nämä versiot Rushin viimeisimmältä levyltä, liveltä ”Different Stages” (1998).

 Distant Early Warning

”Who can face the knowledge That the truth is not the truth?” Tässä biisissä ollaan taas yhteisen maapallomme asialla tai sitten lauletaan ihmissuhteista silleen kierosti – ota tuosta ”Pertistä” nyt sitten selvää...Levyltä Grace Under Pressure (1984).

 The Spirit of Radio

”Begin the day with a friendly voice...” alkaa tämä biisi, jossa lauletaan radion tai oikeastaan musiikin maagisesta voimasta. Jotenkin tämä on semmoinen hyvä päivänaloitus, varsinkin tämmöiselle Rush-höynähtäneelle. Levyltä ”Permanent Waves” (1980).

 Bravado

Tämä alunperin ”Roll The Bones” –levyllä ilmestynyt biisi on yksi Geddyn suosikkikappaleista: "That's a pretty emotional song for me. It's one of my favorites that I think we've ever written.--- That line to me says really says so much about the people, really that move the world, you know, the people that go out there and do what has to be done. And they're not worrying about what it's going to cost them personally down the road, they're doing what has to be done, and they're prepared to pay the price for it without worrying about.... the payment that comes later."  Levyltä ”Different Stages” (1998).

 Entre Nous

Laulu ystävyydestä ja rakkaudesta ja siitä, kuinka ihmiset tarvitsevat vapauden olla omia itsejään, jotta voivat kasvaa. Levyltä ”Permanent Waves” (1980).

 Lock and Key

Poppia vuodelta 1987, jolloin Rush teki ehkä kehnoimman pitkäsoittonsa ”Hold Your Fire”. Biisi poppaa kuitenkin vauhdikkaasti ja kertoo aiheesta, josta minäkin olen Känni-lehdessä kirjoittanut eli ihmisen tappajan vaistoista ja kuinka hallita niitä. Emme halua olla väkivaltaisen vaistomme uhreja, joten ainakin useimmat meistä onneksi lukitsevat vaistonsa ja heittävät avaimen mäkeen...

 Nobody´s Hero

Levyltä ”Counterparts” (1993). Kappale kertoo sankaruudesta ja roolimallina olemisesta, mutta pohtii myös erittäin hyvin sitä, mikä on oikeata sankaruutta ja mikä todellakaan ei sitä ole. Biisi herätti myös huomiota viittauksellaan homoseksuaalisuuteen ja AIDSiin, mutta biisintekijä Peart ei itse kokenut asiaa mitenkään kiistanalaisena. Sitäpaitsi se on vain yksi osa biisin lyriikasta, eikä siinä todellakaan puhuta homoseksuaalisuudesta negatiiviseen sävyyn, päinvastoin. Biisissä kertoja muistelee ystäviään, jotka ovat kuolleet eri tavoin ja pohtii sitä kautta ilmeisesti sankarikuolemaa tai siis paremminkin sitä, että sellaista ei ole olemassakaan. Kyseinen kohta kappaleesta menee seuraavasti:

”I knew he was different, in his sexuality
I went to his parties, as a straight minority
It never seemed a threat to my masculinity
He only introduced me to a wider reality     

As the years went by, we drifted apart
When I heard that he was gone
I felt a shadow cross my heart”

Resist

Kaunis balladi Rushin viimeisimmältä studioalbumilta ”Test for Echo” (1996). Hieno sanoitus Neililtä, oikeastaan kertomus inhimillisyydestä, siitä heikkoudesta, joka meillä kaikilla loppujen lopuksi on. Heikkous vastustaa kiusausta, halujamme ja toisaalta tulla toimeen sen kaiken kanssa, mistä emme saa tietää.

 Dreamline

Tämä biisi aloittaa levyn ”Roll The Bones” (1990), jolla kuultiin sekin kauheus, että Rush melkein räppäsi yhdessä biisissä (ei siis tässä) - onneksi jättivät sen vähemmälle ja keskittyivät omaan juttuunsa. Tämä versio biisistä vuoden 1997 kiertueelta ja levyltä ”Different Stages” (1998).

 Losing It

Kertomus ”sen jonkin” menettämisestä tanssijan ja kirjailijan näkökulmasta. Neil Peartin ajatuksissa olivat Shirley Temple ja Ernest Hemingway, kun hän kirjoitti laulun, jossa taiteilija alkaa menettää otettaan ja hänestä tuntuu, että hän menettää kaiken, kun ei enää pysty luomaan. Levyltä ”Signals” (1980).

 ***

 Se siitä, toivottavasti nautit musiikista, minä ainakin.

Rush-Jarkko