Kuru tykkää mennä nurkkiin, koloihin, kaappeihin, kaapistoihin, paistinpannuun, sankoon, koriin ja muihin mukaviin paikkoihin, jonne voi ahtautua ja jossa voi "tuntea kehonsa", kuten sykiaatrimummo sanoo. Välillä poitsua joutuu pelastamaan, kun se on mennyt paikkaan, josta se ei pääse pois ;-)
 

 Kuru on aktiivinen tutkija. Ikävä kyllä sitä ei rajoita mikään, jos sitä ei aktiivisesti rajoita, joten ovia on pidettävä kiinni, vessanoven kahva käännettävä ylös ja vahdittava päivittäin, ettei se vilahda vaikkapa kellariin tai yläkerran rappusiin. Viimeisimpänä vimpauksena on pakastimen ovi. Onhan se tietty mukava siinä sit chillailla helteessä, kun sieltä tulee kylmää, mutta vanhempia vähän harmittaa tuo touhu.
 

 Kuru on innostunut viime aikoina tosi paljon kirjoista. Se kantaa niitä koko ajan luettavaksi ja jaksaa niitä nyt jopa seurata. Varsinkin Maisa-kirja, jossa on paljon kuvia sekä mielenkiintoisia kurkistusluukkuja, tuntuu olevan suosiossa. Kuru "lukee" kirjoja myös yksin. Näinpä yhden kerran, kun se luki yksin kirjaa ääneenkin.
 

 12.08.2007. Kuru osoitti tänään kiinnostusta marjojenpoimintaan takapihallamme. Siellä se pitkään ja hartaasti tutki punaviinimarjapensasta ja poimi yksittäisiä marjoja. Vattujen poiminta ei ollut niin kivaa oletettavasti siksi, että vatut menevät pinsettiotteessa helposti rikki. Sitä en tiedä, söikö Kuru niitä poimimiaan punaviinimarjoja, mutta ainakin jotain se välillä tuntui mussuttavan. Tänään leikkipuistossa Kuru söi suun täydeltä hiekkaa :-)
 

 Leikkipuistossakin Kuru osoitti olevansa aktiivinen tutkija, vaikka siellä oli muitakin lapsia. Kuru ei kuitenkaan tunnu muita ujostelevan, vaan suhtautui täysin luonnollisesti lapsiin, joista yksikin pieni koululainen oli kiinnostunut kovasti Kurusta, halusi antaa tälle keinussa vauhtia, nostaa hiekkalaatikolle ja silittää. Kuru rynni laitteesta toiseen ja tutki kaikkea innokkaasti. Parasta tuntui olevan junassa, jossa oli "tunneli", jonne ahtautua. Sieltä poika juoksi sitten välillä naureskellen liukumäkeen tai portaisiin. Iskällä oli välillä kiire pysyä perässä...
 

 Kurulla ja äiskällä oli tänään vähän kahnauksia. Poikahan on kuin isänsä - välillä lempeyden perikuva, välillä ärjyvä peto. Äiskä sai kokea Kurun raivokohtauksen yrittäessään ottaa tätä kantoliinalla selkään ja kuuluipa sellainenkin lausahdus huushollissamme kuin: "ei sitten enää koskaan liinailla!" Tukanrepimistä ja raapimista ja muuta oli tapahtunut. Noh, siinä kun päivän mittaan saatiin sekä ruokaa että unta palloon, niin johan taas kantoliinailu oli kovinta hottia sekä poijalle että äiskälleen. Never say never!
 

 Guru on opettanut, että elämässä pitää harrastaa tutkimusmatkailua, jotta löytää oman ahtaan kolonsa, josta löytyy onni. Omassa kolossa on turvassa maailman pahuudelta, vaikka useimmiten pahuus on meissä itsessämme. Guru opettaa siis, että pitäkäämme huolta perustarpeistamme, jotta jaksamme pitää huolta itsestämme ja lähimmäisistämme sekä löytää siinä sivussa paikkamme maailmassa...