03.02.2008. "Raportoin" Vilmiksen
äidille tytön eilisestä vierailusta Kopsalassa ja aattelin, että voisin
pistää saman pätkän vaikka tänne, vaikka ei ihan pelkästään Kuru-juttuja
nämä olekaan:
Syötiin välipalaa ja runebergin "torttuja", jotka näytti kyl enemmän
muffinsseilta. Vilmikselle ei oikein näyttänyt maistuvan, paitsi tortun
pohja. Sit kateltiin lelut läpi olkkarissa ja lueskeltiin kirjoja, Vilmis
toisella ja Kuru toisella puolellani sohvalla istuskellen. Miro ajeli
radio-ohjattavalla ja Vilmis hetken sitä ihmetteli ja sille hekotteli.
Välillä Kuru ja Vilmis lähti omille teilleen leikkimään keittiöön
tukkirekalla ja sen perävaunulla. Miro vei Vilmikselle hiirusen ja se
pantiin tukkirekan kyytiin, jota tyttö sit veteli lastauskahvasta kiinni
pitäen ja käveli alakerran rundia. Miro halusi sit välillä iskän huomiota ja
pelata korttia. Kuru työntyi mukaan peliin, sitä kiinnostaa kortit, vaikka
pelata ei osaakaan. Vilmis tuntui viihtyvän hyvin Laurankin kans sen aikaa.
Korttipeli loppui lyhyeen, jotain menoa ja meininkiä tuli taas eteen. Kuru
ja Vilmis mopoili, ensin Vilmis, kunnes Kuru tais työntyä tangon ja
Vilmiksen väliin ja otti mopon haltuunsa, mut Vilmis ei ollut moksiskaan.
Yläkerrassakin käytiin sit kattelemassa leluja ja leikkimässä. Palikoista
kasattiin hetki jotain, kunnes Kuru kävi rikkomassa tornit. Vilmis oli koko
vierailun ajan hyvällä tuulella, eikä tullut kertaakaan itku tai ollut
tutille käyttöä tai muuta sellaista. Vilmis tais muuten osoitella aina
välillä Miroa ja sanoa, että "poika" tai jotain sinnepäin. Sit käytiin nimiä
läpi. Kaikin puolin meni todella mukavasti ja kaikista Kopsalan porukasta
tuntui olevan tosi kivaa, että Vilmis kävi kylässä :-)
Kuru juttelee yhtä vähän tai paljon kuin
ennenkin, pääasiassa yksitavuisilla sanoilla. Aikamoinen venkula ja vekkuli
siitä on tullut ja välillä on Lauran kans mietitty, että "minne se meidän
ihana vauva on kadonnut..." ;-) Kurulla ollut flunssa jo viikon, kuten
mullakin ja tänäänkin oli vähän poijalla lämpöä ja nenä vuoti koko ajan,
joten ei lähdetty mäkeäkään laskemaan. Illalla nukahdin hetkeksi Kurun
viereen, kun kävin poikasen nukuttamassa tuossa seitsemän maissa. Ei
nukkunut poika edes päiväunia, mutta ihmeesti se vaan jakso pitkän päivän.
Nukutamme Lauran kans Kurua ja Miroa vuoroiltoina, jotta tulee vaihtelua ja
molemmat saa viettää välillä ihan kahdenkeskistäkin aikaa poikasten kanssa.
Hyvin on menneet Kurun nukutukset jo viime aikoina.
Guru on opettanut vanhemmilleen, että vaikka ihminen on pieni ja joidenkin silmissä vielä vauva, on ihmisellä kuitenkin oma tahto, jota pitää koitella. Aina ei ole syytä tanssia muiden pillin mukaan, vaikka lähimmäisiä onkin ajateltava.