•  28.02.2007. Iskän huomioita Kurusta:

•  Poijalla on jo muodostunut selvä oma tahto, jota voisi joissain tilanteissa jopa itsekkyydeksi nimittää...
•  Kun omaa tahtoa "loukataan", iskee hirveä suuttumus eli raivokas itkukohtaus, joka eroaa selvästi muusta itkusta. Jos esimerkiksi Kurun kädestä ottaa jotain, mitä hän juuri silloin haluaisi tutkia, on suuttuminen tuollaista - varsinkin äidille, joka on se läheisin ja tärkein pikku Kurtsalle.
•  Videon liikkuvat valot kiinnostavat Kurua kovasti ja aina kun ne näkee, on pakko lähteä vauhdilla (siis maata pitkin pikku hiljaa hinkkautuen/ryömien/toispuoleisesti itseään vetäen) kohti videota. Videokasetti-luukkuun pitäisi käsi saada tungettua, mutta se on meillä kiellettyä toimintaa.
•  Välillä Kuru vaikuttaa seuraavan valoja ja varjoja, kuin ne tanssisivat juuri hänelle - on hauskaa huomata pikkuinen välillä hetken verran jossain omassa maailmassaan, kunnes hän huomaa, että iskä toljottaa ja kattoo hetken, että mitä toi töllää, kunnes hymyilen ja Kuru hymyilee takas.
•  Kuru on hiljainen ja rauhallinen seuraaja, mutta innokas tutkija ja temperamentissakin löytyy, kun on tarvis. Silti uskoisin, että juuri Kuru on ja tulee olemaan jatkossakin meidän perheen tasapainoittava voima, buddha, guru...tämä nyt varmaan ei ollut uutta kenellekään, mutta se on aina kiva huomata - ja sekin, että Kurulle pitää muistaa antaa huomiota, vaikka hän ei sitä kerjäisikään.
   

•  Guru on opettanut suuren viisauden ihmisyydestä. Me kaikki olemme yksilöitä ja aina jossain määrin itsekkäitä, koska jos ei pidä huolta itsestä, on vaikea pitää huolta muista. Toinen suuri viisaus on, että jos ei huomiota ala aikuisilta tulla, niin tunge kätesi videon luukkuun ja odota...